Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Elias Lönnrotin Sammatti
Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo. Sammatin kirkko liittyy Elias Lönnrotin elämänvaiheisiin ja hänet on myös haudattu Sammatin kirkkotarhaan.
Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema
Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaiseman arvo perustuu kirkonkylän maisemallisesti poikkeukselliseen sijaintiin ja maantien varren rakennuskantaan. Raitti rakennuksineen on suomalaiselle kirkokylälle tyypillinen, yhtenäinen ja hyvin säilynyt.
Kirkniemen kartano
Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin. Edustava kartanokokonaisuus rakentuu pää- ja talousrakennuksista, puistosta sekä puutarhasta ja viljelyksistä.
Kärkelän ruukkiyhdyskunta
Kärkelän ruukinalueella on kujien varrella säilynyt poikkeuksellisen runsaasti työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen ja intensiivisen 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.
Lohjan kirkko ympäristöineen
Lohjan kirkkoympäristöön, jonka rakenne periytyy keskiajalta, kuuluvat keskiaikainen harmaakivikirkko kirkkotarhoineen ja hautakappeleineen sekä 1800-luvun loppupuolella rakennettu pappila pihapiireineen ja viljelymaisemineen. Kirkkoympäristöön kuuluu korkeatasoinen 1950-luvun seurakuntatalo. Laakspohjan kartano on osa laajaa, avointa kirkkomaisemaa ja kertoo maallisen ja kirkollisen vallan yhteydestä keskiajalla.
Myllymäen torppa
Myllymäen torpan pihapiiri lukuisine rakennuksineen on parhaiten säilyneitä kansatieteellisiä kokonaisuuksia maassamme.
Nummen kirkonkylä
Nummen kirkonkylä on edustava esimerkki pienestä, vanhan rakennuskantansa ja ilmeensä hyvin säilyttäneestä kirkonkylästä, jossa on asuinrakennuksia ja kunnan keskustatoimintoihin liittyviä rakennuksia 1700-luvulta 1900-luvulle.
Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema
Nummijärven kylä edustaa yhtenäistä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun talonpoikaista rakennuskulttuuria. Kylässä on useita vanhoilla paikoillaan hyvin säilyneitä kantatilakokonaisuuksia.
Ojamon rautakaivos ja kartano
Ojamo on Suomen vanhin rautamalmikaivos ja sillä on ollut merkitystä Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiteollisuuden synnyssä.
Suuri Rantatie
Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä.
Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta
Virkkalan kalkkitehdas yhdyskuntineen edustaa eteläiselle Suomelle tunnusomaista, suurimittakaavaista rakennusaineteollisuuden tuotantohaaraa aikakaudelta, jolloin sekä rakennusteollisuuden ja tekniikan kehitys sekä rakentamisen volyymi olivat voimakkaassa kasvussa. Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas on ollut maan tärkeimpiä sementtitehtaita Paraisten kalkin ohella. Tehtaan tuotanto, kalkki ja sementti, näkyvät alueen rakennuskannan materiaalivalinnassa.